Kirjoitin äsken pitkät pätkät kuulumisiani, mutta en sitten muistanut että tässä miehen läppärissä on se kätevä painike, jolla saa näppärästi kaiken kirjoituksen bittien taivaaseen. Sinne män..

Pienen nettikatkoksen jälkeen saimme jälleen nettiyhteyden ja toistaiseksi kirjoittelen miehen koneella. Valitettavasti en pääse siirtämään kuvia postauksiin, mutta kuvia tulee kyllä kunhan pääsen omalle koneelle.

Tämä pitkä aika on mennyt kiireisissä merkeissä ja välillä ollaan menty, tyttömme sanoja lainatakseni, "hilppahatut takana ja niin että luut tärisee". Vauhdissa en ole unohtanut käsitöitä, vaikka niidenkin tekeminen vähentyi hetkellisesti lähes kokonaan. Keskeneräiset työt ovat edelleen keskeneräisiä ja uusia keskeneräisiä töitä on neulomani kastemekko sekä virkattu pikkupusero minulle. Käsitöiden tekeminen on vähentynyt myös käsi- ja hartiaongelmien vuoksi.Illalla tehdyt käsityöt kostautuvat seuraavana päivänä tuntumalla kipuina sekä käsivarsissa että ranteissa. Kädet ovat voimattomat ja sormet sekä ranteet tuntuvat jäykähköiltä aamuisin. Sitä pahempia oireet ovat mitä ahkerammin olen tehnyt käsitöitä. Pienen tauon jälkeen kaikki oireet häviävät.

 Tämän vuoksi päätin opetella myös ompelemisen. Se tuntuukin mukavalta vaihtelulta, vaikkakin vaikeaa se on. Langan pujottaminen ompelukoneeseen pitää vielä tehdä manuaali kädessä, sillä en vaan opi muistamaan mistä sen langan pitää kulkea ja kaikki ne vivut ja painikkeet ovat aivan vieraita. Myös lehdissä oleva ompelutermistö vaatii vähän totuttelua: alavara, kaksoisneula,tukikangas, piilovetoketju, alikeompelu jne. Mietin tuossa eilen, että mistä ihmeestä tiedän koska pitää vaatteessa olla vuori ja koska pitää käyttää tukikangasta ja jos ne jättää pois niin tuleeko sitä tehtyä vaatteelle hallaa? Kai nämäkin selviytyvät aikanaan kun vaan tekee.

Ensimmäinen ompelutyöni tulee olemaan liivimekko tytölle Suuri Käsityö 3/2005 lehden ohjeen mukana ja liivimekko minulle eilen ilmestyneen Suuri Käsityö lehden ohjeella. Saas nähdä millaisia kätten tuotoksia niistä tulee.