Olispa mukavaa, jos saisin siirrettyä koneelle kuvia ompelusuorituksistani, mutta joudumma tyytymään toistaiseksi kuvattomaan postaukseen.

Rohkaistuin jälleen ompelemaan. Ompelemisessa on niin monta kompastuskiveä, joihin ompeluinnostukseni katkeaa. Se voi katketa joko fyysisiin ongelmiin tai teknisiin ongelmiin. Fyysisillä ongelmilla tarkoitan tässä päähän ilmestyviä kaljuja laikkuja, joita syntyy kun suutuspäissäni revin hiuksiani ja kipuja nilkassa ja varpaissa, joita syntyy kun suutuksissani poljen jalkaa lattiaan. Tällaisia heikkoja hetkiä syntyy, jos ompelutyössä on liikaa teknisiä ongelmia kuten:

  •   Minulle kauhistuksia on ompelumallit, joissa pitää piirtää ja leikata niin monta kaavaa ettei yhden käden sormet riitä niitä laskemaan: etu- ja takakappaleet + niistä alavarat + kauluksen useat kaavanosat + hihat + samat kappaleet vuorikankaasta + palat tukikankaasta jne. Mitä enemmän on piirrettäviä kaavoja, sitä todennäköisemmin jätän työn ompelematta.
  • Kaavojen piirtäminen on tuskaista. Aina pääsee liikahtamaan joko kaava-arkki tai kaavapaperi ja kaavaan tulee pieniä heittoja. Viimeksi teippasin kaava-arkin lattiaan kiinni ja homma alkoi sujumaan. Nyt vaan pitäisi keksiä keino miten saada pysymään kaavapaperi suht sileänä piirtämisvaiheessa
  • Jotta kaavojen kanssa näpräily ei loppuisi tähän, niin kangasta leikatessa on otettava huomioon myös saumavarojen ja helmapäärmeen lisäykset, langansuunnat, asetetaanko kaava taitteelle vai hulpiolle.. Jos kaavojen piirtäminen on onnistunut hyvin, niin viimeistään tässä kohdassa teen jonkun megamokan. Joko riittämättömät saumanvarat, unohdettu helmapäärmeen lisäys, väärä langansuunta, vinot raidat jne. Yleensä tässä vaiheessa nilkutan puolikaljuna.
  • Ompelu sujuu hyvin niin kauan kun ei tarvitse tehdä napinläpiä, kiinnittää vetoketjua tai käyttää jotain ihmeen kaksoisneulaa. Minä osaan ommella suoraommelta ja siksakkia. Jos näillä pärjää ompelutyössä niin hyvä.

 Siispä ensimmäisenä ompelutyönäni tein tytölle liivimekon, johon piti piirtää ainoastaan neljä kaavanosaa. Kaavojen piirtäminen onnistui (kiitos tehokkaan teippauksen) ja kankaan leikkaaminenkaan ei tuottanut tuskaa, kun ei ollut turhan montaa osaa eikä tässä mallissa käytetty vuorikangasta tai tukikangasta. Mallissa ei myöskään ollut vetoketjua, taskuja eikä nappeja, sillä kiinnityksenä toimii nepparit. Hurraa!! Sen kun vaan surauttelin menemään ohjeen mukaan. Täytyy myöntää, että tämä malli oli Suuri Käsityö -lehden Helppo kaava, johon oli vielä kuvitetut ohjeet ja silti yhdessä vaiheessa raavin päätäni ja mietin pitkään, miten ommellaan alavarat ja sivusaumat.

Kaiken kaikkiaan tämä ompelutyö onnistui hienosti! Saumat on siistit, mekko on oikean kokoinen, ei ole mitään kupruja missään ja tyttö vielä pitää mekostaan! Sain siis aikaan ihan aikuisten oikeasti pidettävän vaatteen, jota voi pitää muuallakin kuin kotona pimeään aikaan kun verhot ovat kiinni.

Liivimekon ohjeen löysin Suuri Käsityö 3/2005 -lehdestä.

Pieninä lisätöinä ja harjoituksen vuoksi ompelin tytölle riisitäytteisen sammakon sekä liskon. Aikaisemmin ompelemastani liskosta on kuva täällä.  Näiden veitikoiden ohjeen löytää Suuri Käsityölehden 09/1997 -lehdestä.

Kun kerran vauhtiin pääsin, niin ompelin siinä sivussa sukkapuikoille sekä virkkuukoukuille puikkopussin, jossa on taskujen päälle taitettava läppä, jotta puikot pysyvät paikoillaan käännettäessä puikkopussi rullalle. Tämän ohje löytyi Suuri Käsityö lehdestä 11-12/2001.

Täytyy ahdistella miestä asentamaan koneelle ohjelma, jotta saan siirrettyä kuvat kamerasta koneelle.

Tällä viikolla olen siis saanut ommeltua onnistuneesti puikkopussin, liskon, sammakon ja liivimekon enkä menettänyt hermojani kertaakaan. Jotta nyt kävisi lopullisesti selväksi miten pahasti olen päästäni vialla, niin kerrottakoon, että olen tällä viikolla silittänyt verhoja ja kangasta (joka ei vielä silitysvaiheessa ollut mikään vaate) ja kaivoin silitysraudan ja -laudan esiin silittääkseni puikkopussin sentin saumavaran nurjalle. Kerrotakoon, että ennen näitä kertoja olen silittänyt tasan kaksi kertaa koko minun ja mieheni 6 vuotisen yhdessäolon aikana. Se on vissiin kevät tulossa.

P.S. Kommentointikin alkoi jälleen toimimaan. Hyvä juttu :)