Tänä talvena ovat kaikki villavaatteet tulleet tarpeeseen. Villasukkia, -lapasia, -pipoja, -huiveja ja -paitoja on tarvittu kun on joutunut ulos kylmään, mutta ne ovat olleet kovassa käytössä myös täällä sisällä. Meidän pattereissa on tällä hetkellä ainoastaan kaksi asentoa: joko kokonaan pois päältä tai aivan täysillä. Siksi tässä torpassa on ihan pikkasen kylmä. Sisämittari näyttää + 16 astetta, mutta silti tuntuu siltä kuin hengitys huurtuisi, sormet on kohmeessa ja viluttaa jatkuvasti. Aamulla saakin päälle laittaa useamman kerroksen vaatetta ja raportteja kirjoittaessa on hyvä olla kynsikkäät kädessä. On vähän raikas fiilis. Patterit on ilmattu, että siitä tämä kylmyys ei ainakaan johdu.

Sormet tikuttaa puikoilla neuletunikaa, ihan vaan lämpimikseen ja silloin tällöin pitää vuorotellen virkata minulle ja neidille tulevia peitteitä.

Lunta on tullut niin paljon tänä talvena, että eilen mietin autolla ajamisen turvallisuutta ja mielekkyyttä. Itse olen ollut teidenaurauksiin melko tyytyväinen. Lunta on pahimmillaan tullut niin paljon ja pitkään, että on auraajien on varmasti pitänyt tehdä työtä pahimmillaan lähes tauotta. Tiet ovat olleet mielestäni ihan hyvin hoidetut, mutta nyt epäilyttää suuren penkat.

Kaikki se lumi on vaan aurattu teiden sivuun, mutta millään sitä ei ole kuskattu siitä pois. Vaaratilanteita  ja "läheltä piti" -tilanteita on sattunut etenkin liikenneympyröissä. Lumivallit ovat niin korkeat ettei pieniä eppureppuja näe vallien takaa ennenkuin he ovat suojatiellä. Onneksi olen hiljentänyt jo hyvissä ajoin, mutta aina kuitenkin säikäyttää kun yhtäkkiä suojatielle ilmestyy  muurin takaa jalankulkija tai pahimmassa tapauksessa kovaa sujahtava pyöräilijä.  Samoin liikenneympyrässä olevia autoja on vaikea havaita ajoissa. Illalla tulevan auton näkee lumipenkkaan heijastuvista autonvaloista, mutta päivällä ei näe noita valojakaan. Auton näkee vasta kun olet itse jo liikenneympyrässä.

Joissakin tietyissä risteyksissäkin on ollut vaarantilanteita. Lumivallit ovat niin korkeat ettei niiden takaa näe tuleeko sivuilta autoja. Nähdäkseen on ajettava risteyksessä sen verran pitkälle,että olet jo tiellä ja olisi päästävä nopeasti pois muun liikenteen alta, mutta tien liukkauden vuoksi auto jää etenee etananvauhtia.

Eihän tuolla kohta uskalla ajaa kuin traktorilla tai jollain sen verran korkealla autolla, että muun liikenteen näkee lumivallien takaa. Minä en ole tänä talvena narissut aurauksesta tai sen huonosta jäjestä, vaan siitä, että kenen vastuulla ovat nuo kohtuuttomat korkeat lumivuoret ja miksi niitä ei kuskata lumenkaatopaikalle, kun sellaisiakin kerran on. Tässä on ollut talvea ja sateettomia päiviä pienentää kasoja, mutta kukaan ei sitä tee ja yksin tuonne on turha mennä lapion kanssa heilumaan.

Olen tänään hakenut hyvää fiilistä kuuntelemalla Funkykarkureiden Hiekkalinnoja. Ihana kappale, joka saa aikaan yhtäaikaa hymyn kasvoille, mutta myös jollain  kauniilla tavalla haikean fiiliksen. Siitä tulee ihania väristyksiä (ihan niinkuin niitä vielä tässä tarvittais :P)

Kappale alkaa soimaan vasta kohdassa 0:16.