Üllatüüs! Täällä on nyt parin viikon ajan tehty äitienpäivälahjoja. Niistä ei vielä kuvia eikä sen enempää tietoa, ennenkuin lahjottavat ovat lahjansa saaneet :)

Aina välillä olen ottanut virkkuukoukun käteeni ja virkannut pitsiympyröitä. En vaan osaa päättää, että tulisiko tuosta makkarin ikkunaan verho, ruokapöydälle liina, mekko, hame vai bolero. Ajattelin siitä kuitenkin tehdä suorakaiteen muotoisen kappaleen, sillä sen muotoisesta saa vähällä vaivalla toteutettua sekä mekon, verhon, liinan että boleron. Koko vaan mietityttää, sillä se mikä minulle kävisi mekoksi olisi liian pieni ikkunaan tai pöydälle ja siitä tulisi valtavat hihat. Jos taas teen pöydän tai ikkunan mukaan, niin sitten mekon saisi kietaista kolme kertaa vartalon ympäri ja hihoista tulisi niin suuret, että hihansuut raahaisivat maata.  Kyllä minä tämän ongelman vielä jotenkin ratkaisen :)

Näen aika harvoin unia (tai näen, mutta en sitten muista nähneeni unta) ja olen yrittänyt pitää unipäiväkirjaa ihan vaan mielenkiinnon vuoksi, koska on myöhemmin mukava lueskella mitä unia on joskus tullut nähtyä. Pari yötä sitten näin aika vaikuttavan unen. En muista koska viimeksi olisin nähnyt noin tunnelatautunutta unta. Unessa sain mahdollisuuden hyvästellä kuukausi sitten menehtyneen tuttavani. Muistan, että puhuimme, mutta en muista sanoja. Muistan vaan ihanan onnentunteen, laskeutuneen rauhan ja levollisuuden, kun tiesin, että vielä sain mahdollisuuden tavata. Se tunne säilyi vielä herättyäni ja kesti koko päivän. Onneksi minulla sattui olemaan vapaapäivä, sillä koko päivä meni tuijotellessa ikkunasta ulos ja  hymyillessä välillä jopa aasimaisesti. :) Kummasti tuollainen uni antaa virtaa moneksi päiväksi ;)