Poncho valmistui lähes ennätysvauhtia! Kukkaset oli todella nopeatekoiset ja aikaahan minulla oli kun istuin tytön vierellä kahteenkin asti aamuyöllä. Tämä ei ole liian kuuma vaikka onkin villaa, vaan ihanan kevyt. Jes! Ehkäpä teen tässä vielä tytölle samanlaisen minikoossa. Saa sitten pitää sitä juhlapäivinä. Leikeissä ja päivän touhuissahan tämä ei ole leikki-ikäiselle kovin kätevä, sillä se jää kiinni joka paikkaan. Testattu on. Niin minäkin, wannabe -leikki-ikäinen, jäin heti kiinni ensimmäiseen ovenkahvaan kun pyörähdin ikäänkuin malliksi.


Tässä se on edestä:


Ja tässä se on takaa:


Kevyt kukkaponcho
Ohje: Novita talvi/2005 (Ohje lehdessä kukkapalan virkkaamiseen. Lehdessä oli tehty huivi, poncon malli muuten omasta päästä.)
Lanka: Nalle Colori n. 200-250 g
Aika: Pari päivää

Kyllä minustakin ehkä vielä tulee niin hyvä vaimo, ettei toista tähän talouteen tarvita. Sain nimittäin eilen hoidettua kipeän tytön lisäksi  kuivat pyykit narulta koriin, pestyä uutta pyykkiä pari koneellista ja laitettua ne vielä narulle! Ikäänkuin siinäkään ei olisi vielä tarpeeksi raivasin koko kodin! Hurraa! Illalla sain kummallisen päähänpiston ja leivoin juusto- sekä teeleipiä tytön kanssa. Minähän leivon niin harvoin, että voisin sanoa etten koskaan leivo. Onkohan peräti kolmas kerta tämän suhteen aikana kun käteni taikinaan pistin. Mies luulikin tulleensa väärään asuntoon, kun heti kotiovella tuoksui tuore leipänen. Tuoreen leivän tuoksun lisäksi olin sytytellyt sinne tänne kynttilöitä ja tuikkuja. Olisinpa saanut mieheni ilmeestä kuvan! :) Illasta ei puuttunut muuta kuin se, että mieheni olisi kotiin tullessaan hihkaissut "Honey, I'm home!" ja minä olisin rientänyt miestäni vastaan 50-luvun kellohelmaisessa mekossani auttamaan mieheni yltä päällystakkia ja  kyselemään "How was your day, dear?" :P