Minun lankavarastoni sijaitsee meidän tietokonesyvennyksessä neljässä pahvilaatikossa, yhdessä isossa kehdossa ja suuressa jätesäkissä. Eilen sain tarpeekseni siitä, että kun etsin jotain tiettyä lankaa, niin käteen sattuu aina valtava lankapallo ja pienet puuvillalankakerät hukkuivat massiivisten villalankakerien väleihin.

Järjestelin kaikki langat niin, että laitoin kasoihin ne langat, joista varmasti tiesin mitä ne on. Punnitsin jokaikisen kerän, jaottelin fiksusti kirkkaisiin pusseihin ja sujautuin jokaiseen pussiin lapun, jossa lukee mitä lankaa pussissa on ja kuinka paljon sitä siellä on. Esim. Samosta etsiessäni tiedän, että kaikki Samokset ovat yhdessä ja samassa muovikassissa ja sen muovikassin sisällä pussitettu väreittäin. Ei enää sekalaisia lankakasoja! Vielä pitäisi numeroida laatikot ja merkata omaan listaan, että mitä lankaa kukin laatikko pitää sisällään, jottei langantarpeessa tarvitsisi penkoa jokaikistä laatikkoa.

Ja kyllähän sitä lankaa löytyykin! Pikainen laskutoimitus urakan jälkeen kertoo, että meidän tietokonesyvennyksestä löytyy lankaa 18 kg + 250 g pussi pieniä lankakeränöttösiä kirjontalangoiksi. Tuohon määrään en laskenut  keskeneräisiä töitä, jotka ajattelin purkaa taas langoiksi. Osa töistä on niin vanhoja, etten edes muista mitä olin niistä tekemässä.  Ei ihme, että aina tuntuu olevan puikot ja koukut hukassa. Nehän on kiinni UFOissa (tai ei ole enää kun eilen raksin raa'asti kaikki irti töistä).