Minun vanhempani soittivat aamupäivällä ja yllättäen kysyivät, että lähdetäänkö käymään kirpparilla. En ollutkaan käynyt siellä pitkään aikaan ja kannatti käydä. Kirpputori oli kokenut muodonmuutoksen. Kirppari on nykyään kahden isohkon hallin kokoinen. Tavaran paljous iski vasten naamaa eikä kolmen ja puolen tunnin kiertely tuntunut siltikään riittävän.

Kaikkea ihanaa oli tarjolla. Osa tavarasta oli selvästi ylihinnoiteltua ja jäivät sen vuoksi hyllyyn, vaikka ihania olivatkin. Mutta silti jouduin tekemään suuria valintoja, sillä kaikkea en voinut saada, vaikka löytyi tuotteita ihan halvallakin ;) Tässä osittainen kuvallinen katsaus saaliiseen: 

 

Valkoinen kesämekko, jossa kimaltelee siellä täällä hopealankaa. Mekossa ei ole lainkaan olkaimia, vaan se kiristetään nyörillä kaunaloiden alta (ja samalla toivotaan, että solmut ja nyöri todella kestää) ;) Aina älyttömän ihana ja tosi mukava päällä. En malta odottaa ensi kesän lämpöisiä ilmoja kun saan pistää tämän hulmuavan unelman ylleni ja sipsutella kesäkaduilla korkeakorkoisissa sandaaleissa.

 

Tässä sama mekko, mutta kuvassa myös iiihana vyö, jonka löysin eräästä korista. Oli ihan pakko laittaa soimaan 50´s musiikkia ja twistata letkein lantein.  Kun kokeilin tytön pyynnöstä vielä korkkareita, joista toiset olivat kultaiset ja toiset vaaleanpunaiset, niin jostain kumman syystä mieleeni tuli Unelma Säleikkö, Uuno Turhapuro elokuvista tuttu Tuuran sihteeri. No ei sen väliä. Sitä tuli joskus pienenä ihailtua :)

 

 

Löysinpä sitten itselleni myös uuden kevättakin. Tämän väristä minulla ei ole tainnut ennen ollakaan ja heti tuntui omalta. Tämä ei ole vakosamettitakki vaikka kuvassa siltä näyttääkin. Tämä on jotain muuta nukkapintaista kangasta.

 

Kirpparilta löytyi myös ihana, musta kietaisutoppi, nilkkapituinen farkkuhame jossa on kivat sivuhalkiot, tytölle pussillinen dinosauruksia, kymmenen kappaleen setti rannerenkaita ja yhdet kengät. Rahallisesti en joutunut paljoa ylittämään 20 euron ennalta päättämääni rajaa.

 

Sitten viimeisempänä, mutta ei suinkaan vähäisempänä: Meille tuli samalla perheen lisäystä! Yksi tyttöhän meillä oli jo ennestään, mutta nyt saimme hänelle pojan kaveriksi. Tai ainakin päättelimme sen olevan poika.

En voinut olla sulamatta suloiseen hymyyn ja kauniisiin, tummiin silmiin. Tässä siis kuvaa uudesta tulokkaasta:

 

Meille tuli uusi Herpertti! Tässä vielä yhteisposeeraus tyttö Herpertin kanssa. Tämä mekkoasuinen Herpertti on kulkenut mukanani jo varhaisesta lapsuudesta lähtien eli se on vanh---( jaa, mutta jos sanon Herperttiä vanhaksi, niin sehän tekee minustakin sellaisen.. ) , siis mekkoasuinen Herpetti on kypsään aikuisikään päässyt läheinen kaverini.

(Ja näiden nimihän on oikeasti jotain Monchichininini  tai jotain.., mutta ilmeisesti olen aikoinaan ristinyt kaveriksi Herpertiksi ja sillä nimellä kutsun kaikkia näitä pikku marakatteja. Ihan hyvä valinta, sillä en näköjään vieläkään osaa lausua todellista nimeä oikein. )

Tässä on mun sydänkäpyseni, unelmieni apinat, rakkaat karvakorvani.

 

Vielä loppuun: Minen ossaa ommella ja tässä on siitä todiste. Piti tulla nukelle farkut. No joo, tuli tuollaiset liehuva lahkeiset hippipöksyt, joissa vielä kaiken lisäksi on molemmissa lahkeessa on kangas nurinpäin. Toisessa lahkeen etu- ja toisessa takapuoli.  Mutta ei kerrota sitä meidän tytölle, sillä hän tyytyi selitykseen että nämä on nykyään muotia *viheltelyä* ;)